keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Boobereita ja ultraääniä

Moikka booberit! ;D

Kun kerran Justin Bieberin fanit ovat beliebereitä, niin miksei mun tissiblogin lukijat voi olla boobereita?

Noniin, kun alkubriiffi on tehty....
....Hyvät booberit, mun ultraääniaika on varattu tiistaiksi 17.12.2013 klo 14. Harmittaa vietävästi, kun en saanut sitä hoidettua työpäivän ulkopuolelle, vaan joudun tekeen tunteja sisään, jotta tuona tiistaina, kolmen viikon päästä, pääsen lähtemään ajoissa töistä bussiin.

Mulle on hiukan epäselvää miten ihmeessä se rintojen ultraaminen tapahtuu, mutta tuleepahan sekin sitten koettua ja samalla katottua, ettei ole ylimääräisiä kyhmyjä kudoksissa. Vaikkakin mun latteudesta johtuen olisin ne varmasti huomannut paremmin kun kukaan isorintainen itseltään. Mietin yks päivä, että miksi nykyään mammografiaa enää edes tehdään, koska jos mammosta löytyy jotain, niin passitetaan ultraan? Miksi ei suoraan ultrata kaikkien lolloja? Kai se sitten on sen verran kalliimpaa lystiä...

Mulla pyörii päässä kaikenlaisia ajatuksia nyt kun leikkaukseen on alle 6 viikkoa (41 päivää!). Olen vatsallani nukkuja, joten voinko parantuneenakaan enää nukkua mahallani? Siis todella pieni asia, mut jos kersasta asti tottunu kierähtään mahalleen niin onnistuuko se enää..?

Vaatekaappianikin olen jo kauhulla silmäillyt. Mullon tuhottomasti ihania toppeja, jotka jäävät auttamatta liian lyhyiksi. Mullon varmaan paritkymmenet bikinit, joista joudun luopumaan. Ja kaikista oudointa on joutua mennä kauppaan sovittamaan _kaikkia_paitoja_ja_ yläosia. Mulle on ihan vieras käsite "tissitoppi", joten kummallista joutua miettiin meneekö paita päälle vai ei. Ennen oon vaan kerrospukeutunut niin ettei nännit vilku normikokoisesta kaula-aukosta rintsikoiden välistä. Ohan se näin naisena pirun jees päästä shoppaan uutta vaatetta, mutta rahanmenoa ei voi estäääääää....

Palaset alkaa pikkuhiljaa kuitenkin kolista paikoilleen ja enää ei ole utopistista, että tää tosiaan tapahtuu. Enää on vain hirvee into kun en malta odottaa miltä mun yläkroppa sitten näyttää. Miltä vaatteet näyttää, miten mä totun uuteen vartalooni ja miten tutut ja tuntemattomat reagoi. Ja lähinnä kuinka paljon tuntemattomat naiset reagoi. Yleensä kun kenenkään puolesta ei voi olla onnellinen vaan aina pitää löytää asioista negatiivinen puoli... Naiset.

Julkaisin linkin tänne blogiini eräällä sivustolla ja mielipiteet ovat tarinastani ja blogi-ideastani olleet varsin myönteisiä. Sekaan tottakai mahtuu ihmisiä, jotka eivät puolla päätöstäni leikkauksesta, mutta hyvin asiallisesti ovat senkin ilmaisseet. Nostan hattua! :)

Nyt esitänkin kysymyksen boobereilleni:

Millaisia kuvia tai videoita haluatte minun tänne postaavan ?

Mitä muuta aiheeseen liittyvää sisältöä odotatte blogiini ?

FAQs?

Korostan, että teen tätä teitä varten, että saisitte laajemman käsityksen mitä rintojen suurennusleikkaus todellisuudessa on!! Joten nyt se sana-arkku auki ja kertomaan ideoita!


Palataan kolmen viikon kuluttua ultrailun merkeissä! <3

4 kommenttia:

  1. Minut on myös leikattu suomessa noin vuosi sitten. Kyseessä on eri klinikka kuin sinulla, mutta kokemukset ovat myönteisiä :) Alun vartalonmuutoksista johtuvan kriisin jälkeen olen varma, että leikkaus on paras asia johon olen itsessäni satsannut, ihan jo oman itsetuntoni vuoksi. Lähtökohta oli täysin lauta, lopputulosa luonnollinen mittasuhteisiini nähden. Alusta asti tiesin että haluan isomman lopputuloksen kuin mihin ensin on mahdollista päästä, ja toinen leikkaus onkin edessä jo muutaman kuukauden kuluttua. Samaisella klinikalla ja samailsella kirurgilla. Kiva seurailla blogista miten sun tilanteesi etenee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopusuhtaisuutta itsekin kehooni oon hakemassa. Ja täysin lautuus on minullekin tuttua. Tänään katselen viimeistä päivää tissejäni tällaisina ja odotan huomista niin, että halkean! :) Mahtavaa, että löytyy ihmisiä, jotka ottavat implantit vain siksi, että olo olisi sopusuhtainen, eikä siksi, että isot pitää isontaa.

      Poista
  2. Minulla huomenna leikkausaika! apua..Lähtötilanteeni taitaa olla melko sama kun sinulla ja niin myös toive lopputuloksesta! :)
    Olin viime viikolla ultrassa. Ennen ultaa hoitaja kysyi saako ottaa must viiistokuvat ja vastasin tottakai myöntävästi kun olin nii hermostunut :D no sit siinä ilman paitaa seisosessani selvis että joudunki mammografiaan (ikää 26 ja rinnat aa mallia) ja ajattelin että kuinka noloa että eihän se ikinä saa näitä noiden levyjen väliin :D no kai sinne muutama sentti saatiin puristettua..sit olikin ultran vuoro jonka hoiti tosi mukava mieslääkäri. Paita pois ja sängylle makaamaan ja sitten lääkäri pursottaa rinnoille jotai geeliä ja vetelee semmosella pienellä laitteella rinnat ja kainalot läpi ja tulokset lääkäri näkee samantien ruudusta

    Tsemppiä viime viikkojen odotteluun! Ne tuskaa voin kertoa :D ihan varmaan jään tänään vielä auton alle tai herään aamulla kauheessa kuumeessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wouu huomasin kommenttisi vasta nyt, kuinka sujui? :)

      Poista